Kohti Unelmiesi Vartaloa

Ei ole olemassa vain yhtä täydellistä vartalotyyppiä, vaan unelmien vartalo on jokaisen yksilöllinen näkemys ja voi merkitä hyvinkin erilaisia asioita ihmisestä riippuen. Minulle unelmien vartalo merkitsee mahdollisimman "puhdasta" ja kiinteää. Puhdas vartalo on vapaa ylimääräisistä myrkyistä, joita emme valitettavasti voi välttää kokonaan esim. ilmansaaste, mutta joita vastaan voimme taistella syömällä puhdasta, mahdollisimman prosessoimatonta ja antioksidanttirikasta ruokaa. Nainen ei myöskään voi koskaan olla liian kiinteä. Kuka tahansa voi laihduttaa itsensä näännyksiin ja silti omata suhteellisen suuren rasvaprosentin, mutta kiinteän ja lihaksikkaan kropan eteen on oikeasti nähtävä vaivaa.

Oma vartalo on hienointa, mitä ihmisellä on. Ilman terveyttä ja hyvää oloa ei elämästä pysty nauttimaan 100 %. Siksi omasta kehosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Jokainen ansaitsee vartalon, josta on ylpeä ja jossa on hyvä olla. Olen jo puhunut jonkin verran ravinnosta ja siitä, miten tärkeää on ajatella ruokaa kehon ravintona, eikä niinkään lohduttajana elämän potkiessa päähän. Tai vielä pahempaa, vihollisena, joka vain lihottaa ja jota olisi syytä välttää viimeiseen asti.

Nyt päästään varsinaiseen lempiaiheeseeni, liikuntaan. Liikunnalla on ollut valtavan suuri rooli elämässäni pikkutytöstä asti. Se on intohimoni. Siitä saa valtavasti energiaa arjen pyöritykseen ja monesti ihmettelen, miten ihmiset, jotka eivät harrasta liikuntaa yleensä selviytyvät elämästä. Itse saan vieroitusoireita jo parin päivän liikkumattomuuden jälkeen. Ehkä olen hiukan fanaattinen, mutta se siitä.

Joka tapauksessa, kuntosalimaailmassa jo muutaman vuoden työskennelleenä ja innokkaana kokeilunhaluisena treenaajana, minulla on muutama vinkki antaa vielä unelmavartaloaan tavoitteleville. Saadaksesi timmin vartalon, tarvitset treeniohjelman, joka ei ota valtaa kaikelta muulta elämältä. Itsensä ylikuntoon treenaaminen on typerää. Varsinkin kun se ei johda yhtään sen parempaan lopputulokseen ja siitä toipuminen vie aikaa. Pahimmassa tapauksessa treenikielto voi olla monia kuukausia.

Toiseksi kropalle on tarjottava jatkuvasti vaihtelua. Keholla on taipumus nimittäin sopeutua sille asetetuille vaatimuksille. Samoilla jumppatunneilla ravaaminen ei kehitä, vaan pikemminkin alkaa pidemmän päälle kyllästyttää. Pidä siis kroppasi jatkuvasti ”arvailun varassa” ja tarjoa sille vaihtelua.

Kolmanneksi on hyvä muistaa tasapaino aerobisen, sykettä kohottavan, liikunnan ja lihaskunnon välillä. Viikon varrella on hyvä tehdä pari hien pintaan nostattavaa aerobista harjoitusta ja pari lihaskuntoa kehittävää harjoitusta. Välillä on myös hyvä harjoittaa liikkuvuutta ja rauhoittua joogan tai pilateksen parissa. Monipuolisuus ennen kaikkea!:D

Mitä yksinkertaisempaa, sen parempaa

Mitä yksinkertaisempaa, sen parempaa - näistä sanoista on muodostunut mottoni ja tätä ajatusmaailmaa noudatan kaikessa syömisessäni. Taisinkin jo aiemmin mainita puhtaat ruoka-aineet. Kaikki lähtee niistä. Oli kyse sitten hedelmistä, kasviksista, lihasta.. ostan kaiken mahdollisimman luonnonmukaisessa muodossaan. Suosin mahdollisuuksien mukaan kotimaista ja luomua, enkä valmista ruokiani sen enempää. Toisin sanoen en käytä paljon aikaa kokkaamiseen. Raakaruokailijana minulla saattoi välillä mennä hermot, kun tuhtasin raaka-aineiden kanssa tunteja ennen kuin sain mitään konkreettista aikaan. Otetaan esimerkiksi vaikkapa raaka ”juustokakku”. Ensin piti pilkkoa kuivatut hedelmät ja blendata tilkan veden kanssa (vain blendaukseen kului aikaa, kun kone oli pysäytettävä vähän väliä, jotta hedelmät pystyi laittamaan uudelleen pohjalle, ne kun aina tarrautuivat blenderin seiniin).. En ole kärsivällistä tyyppiä, ja niin paljon kuin rakastinkin lopulta syödä valmiita raakakkuja, en vain jaksanut laittaa niin paljon aikaa niiden valmistamiseen. Joten kehittelin omia reseptejä. Helppoja ja vain murto-osan aikaa vieviä.

Kutsun omia ”kokkauksiani” sekasotkuiksi. Minulla kun on tapana laittaa lautaselle vähän kaikkea. Espanjassa asuessani kehittelin pari suosikkireseptiä; quinoasalaatti fetalla ja kanalla ja 3 kananmunan omeletti kesäkurpitsalla, munakoisolla ja kikherneillä. Marketit olivat pullollaan paikallisia vihanneksia ja hedelmiä ja vielä edulliseen hintaan. Aloitin aina ruokani kokoamisen täyttämällä lautaseni ensin salaatilla ja erilaisilla vihanneksilla, minkä jälkeen lisäsin proteiininlähteen (kanan/tonnikalan/lohen/raejuuston/kananmunan jne.) ja päälle vielä siemensekoitusta ja tilkka oliiviöljyä. Joskus saatoin tehdä salaatistani ruokaisamman lisäämällä siihen quinoaa. Puhdasta, ravintorikasta, yksinkertaista ja herkullista. Kyse on ainoastaan luovuudesta. Kannustan kaikkia rohkeasti kokeilemaan uusia raaka-aineita. Vain niin löytää omat suosikkinsa ja saa pidettyä ruokavalionsa monipuolisena ja vaihtelevana. Monesti myös yhdistelemällä ”mitä kaapista löytyy” saattaa vahingossa luoda oman suosikkireseptin. Tässä esimerkki omasta aamiaisestani, jota kutsun ”aamun sekasotkuksi”.

Aamun sekasotku:

½ dl tattarisuurimoita (liotettu yön yli ja huuhdottu vedellä ennen käyttöä)

maustamatonta jogurttia

auringonkukansiemeniä

goji-marjoja

appelsiinia

banaania

passionhedelmää

punaherukoita

mustikoita

vadelmia

pellavansiemen-tyrnijauhetta

hunajaa

Sekoita liotetut ja huuhdotut tattarisuurimot maustamattoman jogurtin, auringonkukansiementen ja goji-marjojen kanssa. Pilko päälle appelsiini ja banaani. Lisää kärsimyshedelmä, marjat, jauhe ja lopulta hunaja. Easy as that! Maistuu mitä parhaimmalta ja olet täynnä energiaa aamusta astiJ

Hyvä ruoka, parempi mieli - totta

Mitä syömiseen tulee, olin ennen ehdoton. Noudatin itselleni asettamaani ruokavaliota tarkasti, enkä sallinut ”repsahduksia”. Nyt koko pilkun viilaus lähinnä huvittaa. Ihminenhän luonnostaan haluaa aina sitä, mitä ei juuri sillä hetkellä voi saada. Sama pätee myös syömiseen. On typerää kieltää itseltään ankarasti kaikki. Pieni herkkuhetki päivässä tai suurempi kerran viikossa ei haittaa mitään, jos muun ajan syö ja elää terveesti.

Jännä juttu (jonka myös itse olen kokenut) on se, ettei kroppa enää vähän ajan jälkeen edes kaipaa niitä ”kiellettyjä herkkuja”. Itse pyrin ruokavaliossani välttämään ns. tyhjää energiaa, jolla tarkoitan tyhjiä hiilihydraatteja, joita saamme esim. sokerista ja valkoisesta leivästä. Nämä ruoka-aineet sisältävät paljon energiaa hiilihydraattien muodossa, mutta eivät niinkään ravintoaineita. Minulla on tapana sanoa, että valkoisen paahtoleivän syöminen on sama, kuin söisi ilmaa. Se ei täytä, vaan ainoastaan nostaa verensokerin hetkellisesti ylös, eikä aikaakaan kun verensokeri romahtaa ja on taas nälkä. Olen siis yksinkertaisesti karsinut ruokavaliostani valkoisen viljan ja sokerin, lisäksi pyrin välttämään myös prosessoituja tuotteita (kaupan valmiita kotiruokia, kastikkeita, marinadeja..) ja syömään kaiken mahdollisimman luonnollisessa muodossaan.

Tykkään vieläkin syödä kasvikseni suurimmaksi osaksi raakana ja valitsen mieluummin kylmän, kuin kuuman ruoan. Tosin en enää ole tämän suhteen niin ehdoton. Joskus (varsinkin kylmänä talvipäivänä) kasvikset maistuvat höyrytettyinä, kevyesti keitettyinä tai paistettuina sellaisenaan tai keiton muodossa. Suurin osa ruokavaliostani koostuu erilaisista kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Ne sisältävät paljon ravintoaineita; vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä kuitua. Sokerinhimo onkin vaihtunut kasvishimoksi. Päivinä, jolloin kasvisten saanti on syystä tai toisesta jäänyt vähemmälle, kroppani suorastaan huutaa niitäJ Maitotuotteista käytän lähinnä maitorahkaa, bulgarian jogurttia ja turkkilaista jogurttia. Rae- ja fetajuusto ovat myös kestosuosikkejani. Proteiinin lähteitä ruokavaliossani ovat myös kana, kala, kalkkuna ja kananmunat. Suosikki hiilarilähteisiini kuuluu kaura, tattari, hirssi ja quinoa.

Puhtaat raaka-aineet ovat parhaita ja saavat ruoan maistumaan entistä paremmalta. Mahdollisuuksien mukaan on hyvä suosia kotimaisia ja luomutuotteita. Mielestäni suuri osa maailman ylipainosta johtuu siitä, että ihmiset syövät yleensä energiarikasta, mutta samalla ravintoköyhää ruokaa. Palatakseni vielä valkoiseen leipään ja ilmaan.. Pikaruoka, makeiset, jäätelö, limppari..kaikki sisältävät paljon sokeria eli tyhjää energiaa. Tällaisten ruokien syöminen jättää kropan puutostilaan ja vaikka energian tarve olisikin jo tyydytetty, kroppa ikään kuin janoaa lisää saadakseen tarvitsemansa vitamiinit. Valitettavasti tällainen ihminen mitä toden näköisemmin syö nälkäänsä vielä enemmän energiarikasta pikaruokaa, mistä seuraa energian ylisaanti ja lihominen.

Kun ruokavalio on kunnossa, eli ravinnosta saadaan tarpeeksi ravintoaineita, turha makeanhimo loppuu, ja kaloreiden laskeminen käy turhaksi. Kun annamme kropallemme sen tarvitsemat ravintoaineet, ihme kyllä, ei enää tee edes mieli ns. huonoa ruokaa. Vielä reilu puolisen vuotta sitten minulla oli tapana pitää poikaystävän kanssa herkkusunnuntaita ja käydä ostamassa iso pussi irtsareita.  Kun sitten kesän lopulla lähdin vaihtoon Espanjaan, en pihinä ihmisenä halunnut tuhlata rahaani typeryyksiin (esim. irtsareihin, kun en oikeasti tarvinnut niitä, niiden syömisestä oli vain lähinnä tullut tapa), enkä siis syönyt karkkia moneen moneen kuukauteen. Takaisin tullessani samaiset irtsarit eivät enää houkuttaneet lainkaan. Kuka haluaa laittaa sisäänsä sokeria ja väriaineita? Nykyään lähinnä näen ruoan ravintoaineet ja sen perusteella päätän syödä tai olla syömättä. Sitä on vaikea selittää, mutta kroppa ikään kuin itse kertoo, mitä se on vailla ja tärkeää on osata kuunnella sitä. Siitähän koko syömisessä oikeastaan onkin kyse; me syömme elääksemme, emmekä elä syödäksemme.

Hyvän ruoan jälkeen sekä kroppa, että mieli kiittävät. Hyvästä ruoasta tulee hyvä olo ja mieli. Ja taas jaksaa painaa:D

Ihana Kamala Ruoka

Syöminen. Milloin siitä tuli niin vaikeaa? Siitä puhutaan ja sitä murehditaan kaikkialla. Television joka toisessa ohjelmassa kokataan ja joka toisessa laihdutetaan. On ruokatrendejä, niiden puolustajia ja vastustajia, tutkimuksia puolesta ja vastaan.. Ääh, liikaa informaatiota ja koko syömisestä on tullut aivan liian monimutkaista.

Olen itse kamppaillut erinäköisten syömisvaikeuksien kanssa. Minulle helpoin ratkaisu aikoinaan oli olla syömättä tai syödä vain vähän energiaa sisältäviä ruokia, jolloin myös ruokavalioni oli ravintoköyhä ja olin jatkuvasti uupunut. Verensokerin ollessa alhaalla, teki mieli jatkuvasti sokeria; makeisia, jätskiä, mitä tahansa. Pikkuhiljaa aloin kuitenkin kiinnostua ravinnosta ja ”oikeanlaisesta” syömisestä. Muutama vuosi sitten löysin superfoodit; goji- ja mulberimarjat, macan, lucuman ja raakakaakaon. Koska olin jo monta vuotta aiemmin jättänyt ruokavaliostani punaisen lihan, tuntui helpolta siirtyä raakaravintoon, josta innostuin todella luettuani aiheesta muutaman kirjan. Raakaruokailija syö aika lailla kaiken ruokansa raakana maksimoidakseen ruoasta saatavat vitamiinit ja muut ravintoaineet, joiden taso esim. vihanneksissa laskee niitä keitettäessä.  Ruoka-aineita ei kuumenneta yli 42 asteen. Kun itse innostuin raakaravinnosta, oli kesä ja kotimaisia kasviksia ja vihanneksia oli hyvin saatavilla, mikä teki raakaruokailusta helppoa.

Rakastin uutta ruokavaliotani ja syömällä monipuolisesti erilaisia kasviksia tunsin itseni energiseksi (muutamia detox-oireita lukuun ottamatta). Ystäväni eivät olleet tosin yhtä innoissaan ruokavaliostani, koska kieltäydyin aina syömästä yhteisiä ruokia. Sen sijaan otin aina omat eväät mukaan, kun lähdimme yhteisille mökkireissuille. Olin ehdoton, enkä halunnut pilata täydellistä ruokavaliotani letuilla ja kermavaahdolla.

Intohimoni ruokaa kohtaan kasvoi entisestään, kun aloitin Crossfitin ja painojen kanssa ”leikkimisen” puolitoista vuotta sitten. Silloin proteiininsaanti ruokavaliossa korostui, kun halusin lihasteni myöskin kehittyvän. Otin raakaravintooni mukaan mm. kanan, kananmunan ja tonnikalan. Etsiskellessäni itselleni sopivaa ruokavaliota olen myös detoxannut (2 viikoksi jättänyt pois kofeiinin, alkoholin, liha- ja maitotuotteet, sekä prosessoidut elintarvikkeet) sekä ollut pätkäpaastolla (näistä lisää myöhemmin). Kokeilemalla erilaisia juttuja, olen pikkuhiljaa löytänyt itselleni sopivan ruokavalion, jota noudattamalla tunnen oloni hyväksi. Syömisestä on tullut yllättäen helppoa ja elämästä osaa ja pystyy nauttimaan eri lailla, kun ei koko aikaa tarvitse murehtia, mitä nyt tulikaan suuhunsa laitettua. Seuraavaksi aionkin kirjoittaa tämän hetkisestä ruokavaliostani, joka ei vaadi suurta ponnistelua, vain pientä ajatteluaJ

Muutama sana kirjoittajasta

Liikunta on aina ollut vahvasti osa elämääni. Tanssin balettia pikkutytöstä aina 20-vuotiaaksi asti, minkä jälkeen löysin itseni kuntosalimaailmasta. Juoksen myös ahkerasti ja joogaan. Crossfitiin tutustuin ensimmäisen kerran syksyllä 2011, jonka jälkeen aloitin painojen kanssa leikkimisen. Urheilu ja terveellinen ruoka ovat suuria intohimoni kohteita ja siksi niistä bloggaaminen tuntuu itselle luontevalta. Olen jo jonkin aikaa pitänyt yksityistä blogia, lähinnä kirjoitellut omaan urheilemiseen ja ravintoon liittyviä juttuja omaksi ilokseni, mutta nyt, rakaan ystäväni vinkkauksesta, päädyin luomaan kokonaan uuden blogin, johon tästä eteenpäin kerään urheiluun ja ravintoon liittyviä juttuja, jotka olen itse kokenut hyviksi ja joiden voisin kuvitella auttavan myös muita. Joten Kaisa, sun on myös parasta sitten lukea mun juttuja:)

Kirjoitan alkuun muutaman sanan tasapainosta. Oman tasapainon löytäminen on minulle henkilökohtaisesti merkittävä asia ja siksi se tuleekin olemaan jutuissani vahvasti läsnä. Olen itse, vuosien taisteluiden jälkeen, löytänyt sisäisen tasapainoni ja samalla sekä fyysisen että henkisen hyvän olon. Hyvän olon saavuttamisessa on pitkälti kyse oikeanlaisen ravinnon ja liikunnan tasapainosta, mikä taas on merkittävä tekijä oman sisäisen tasapainon saavuttamisessa. Oman tasapainon löytäminen on tie hyvään oloon ja onnellisempaan elämään. Elämä riepottelee tämän päivän ihmisiä aika lailla, mutta olen sitä mieltä, että elämän asettamiin haasteisiin on helmpompi vastata, kun on tasapainossa itsensä kanssa. Silloin myös maailma näyttää paljon valoisammalta paikalta.

Blogini tavoitteena on sellaisen kropan hankkiminen, jossa tuntee itsensä hyväksi, itselle ideaalin painon saavuttaminen ja siinä pysyminen ilman turhaa kaloreiden laskemista ja tiukkaa, jatkuvalla dieetillä olemista. Kuten sanottua, en usko dieetteihin, enkä ihmeiden tapahtumiseen yhdessä yössä. Kyse on kokonaisvaltaisesta elämäntavasta, jossa liikunta ja hyvää tekevä ruoka ovat avainasemassa energian ja hyvän olon saavuttamisessa. Ravitsevalla ruoalla on myös kaunistava vaikutuksensa, minkä takia vannon luonnollisuuden nimeen. Aktiivinen liikunta taas energisoi, joten suoriudumme arkipäivän tehtävistämme helpommin ja jaksamme yleisesti paremmin unohtamatta kokonaisvaltaista hyvän olon tunnetta, jonka itse olen kokeilemalla löytänyt ja jonka myös sinä voit, blogiani lukemalla, saavuttaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jokainen ihminen on oma ainutlaatuinen yksilönsä, eikä yksi juttu välttämättä sovi toiselle. Vain kokeilemalla erilaisia vaihtoehtoja on mahdollista löytää itselle parhaiten sopivimmat ratkaisut. Oli sitten kyse ruoasta tai liikkumisesta. Hyppää siis mukaani elämän pyörteisiin ja löydä sisäinen tasapainosi ja hyvinvointisi! Nautitaan elämästä yhdessä!

Terkuin Emmi