Elä kehosi kanssa, älä sitä vastaan. Kuuntele, mitä sillä on kerrottavana.

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Nautitaan kesästä ja ladataan akkuja

Superihanaa kesää! On blogin kirjoittelu jäänyt nyt kesällä vähemmälle, kun ei millään viitsisi viettää kauniita kesäpäiviä sisällä ja koneen ääressä. Myös omat treenailut on nekin jääneet hiukan vähemmälle. Kropan on hyvä myös antaa välillä levätä. Tosin ohjaustunteja kertyy viikossa kuitenkin sen verran, ettei nyt ihan pääse veltostumaan, mutta
anyways halusin nyt kesän ja lomien kunniaksi kirjoittaa muutaman sanan armollisuudesta itseä ja omaa kehoa kohtaan. Puhutaanpa esimerkiksi painonpudotuksesta vähäkalorisen dieetin avulla. Pysymällä jatkuvalla vähäkalorisella dieetillä syömisestä tulee yleensä hallitsematonta. Kun jonkin ruoka-aineen kieltää itseltään kokonaan, se on yleensä juuri se, jota tekee koko ajan mieli ja lopulta mieliteot vievät voiton päättäväisyydeltä olla syömättä ”kiellettyä” ruokaa. On siis oltava itselleen armollinen, ei missään tapauksessa ehdoton. Kurinalainen elämä on hauskaa tiettyyn pisteeseen asti, mutta lopulta on muistettava, että olemme kuitenkin täällä vain kerran ja jos se yksi pala leivonnaista tai suklaata tekee elämästä elämisen arvoista, älä mene kieltämään sitä itseltäsi kokonaan. Jos sallit itsellesi ylensyömisen tiettyinä aikoina, se pikemminkin ratkaisee ongelman, kuin aiheuttaa sen.
Syöminen sykleissä on aivan normaalia. Yhtenä päivänä ylensyödään, toisena taas syödään vähemmän. Itse olen nyt kesällä pitänyt hiilaripäivää kerran viikossa aina sunnuntaisin. Silloin syödään Ben & Jerry’s jätskiä ja paljon. Onneksi makuvaihtoehtoja on niin paljon, että ainakin vielä saa maistaa uutta makua joka sunnuntai:) Yleensä jätskiä tulee syötyä niinkin paljon, ettei sitä edes tee mieli ennen seuraavaa sunnuntaita. Viikolla on myös helppo ylläpitää terveellistä vähähiilihydraattista ruokavaliota, kun tietää että viikonloppuna saa taas herkutella. Omaa herkkua, oli se sitten Ben & Jerry’s jätskiä tai jotain muuta, ei ole tarpeen kieltää itseltä kokonaan. Ainoastaan vain siirtää herkkuhetkeä ja herkutella vain kerran viikossa.. Mutta syklittäminen on hyvä asia. Sitä paitsi hiilaripäivä silloin tällöin vain buustaa aineenvaihduntaa. Jopa maailman huippukehonrakentajat syklittävät energian saantia, jotta hormonien tehokkuus säilyisi.
Toiseksi tavoitteiden asettamisesta sen verran, että jos tavoitteenasi on esimerkiksi parantaa kuntoasi ja haluaisit juosta tunnin joka päivä, älä aseta tuota tuntia päivittäiseksi tavoitteeksesi, koska tällöin on helppo jättää liikunta väliin sillä tekosyyllä, ettei sinulla ole aikaa. Sen sijaan päätä, että juokset vain 15-20 min. päivittäin. Tuon ajan puristaa mihin väliin vain ja tavoitteeseen pääsy helpottuu huomattavasti. 15-20 minuuttia on juuri se yksittäinen muutos, joka laittaa asiat liikkeelle ja olet matkalla oikeaan suuntaan. Kannustan tietysti liikkumaan kesällä ja kesälomalla. Silloin on enemmän aikaa liikkua, eikä pudotus arkeen ja syksyyn tunnu niin korkealta, kun ei tarvitse aloittaa kesän jälkeen lähtöpisteestä. Ollaan kuitenkin itsellemme armollisia, keskitytään myös muihin kesäpuuhasteluihin; uimiseen, saunomiseen, ystäviin, perheeseen, festareihin, jokilaivoihin, terasseihin eikä tietystikään unohdeta herkutella..mutta vain kerran viikossa;)
Kuvia omista kesäpuuhasteluistani. Syksyllä ja talvella voi sitten taas vetää tiukemman linjan sekä treenien että ruoan suhteen. 


Juhannuksen viettoa mökillä parhaassa kouluporukassa ja tietysti hyvää ruokaa ja juomaa:)





Ruissibrunssi ja ihanaiset siskokset<3

Palataan treenikuvioihin muutaman viikon päästä. Silloin entistä energisemmin ja täydellä teholla. Hyviä juttuja tulossa;) Nyt superihanaa kesää! Se jatkuu vielä, joten let's enjoy it! xx 

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Heivaa nopeat hiilarit ja tehosta rasvanpolttoa

Heei!
Hyvinhän se juoksu sitten lauantaina kulki, kun malttoi muutaman päivän levätä ennen koitosta. Mutta pakko sanoa, että helppoa se ei ollut, kaukana siitä. Aikatavoitteeksi ensikertalaisena asetin itselleni 1.59 ja kilpailuhenkinen kun olen, oli otettava mittaa kropasta ja sen suorituskyvystä. Niinpä juoksin, minkä jaloistani pääsin, vaikka viimeiset 11 kilsaa olivatkin aikamoista pään sisällä käytävää kamppailua. Tahdon voimalla rutistin vielä viimeiset 4 kilometriä maaliin asti, vaikka järki huusi lopettaa, kroppa ei antanut periksi. Ja hyvä niin. Ylitin, tai tässä kohtaa alitin, tavoitteeni ja selviydyin suorituksesta kymmenisen minuuttia ennen kahden tunnin aikarajaa. Taas tuli todistettua, että mielellä on valtavan suuri vaikutus fyysiseen suorituskykyynJ

Kesälomassa parasta on ylimääräinen aika lukea muutakin kirjallisuutta, kuin koulukirjoja. Viimeisimpänä olen tässä lueskellut Andreas Eenfeldtin kirjoittamaa Ruokavallankumousta (2011). Suosittelen lämpimästi. Kirjassa otetaan kantaa meillä ja maailmalla jylläävään lihavuusepidemiaan. Ihmiset ovat entistä lihavampia ja sairaampia, joten viimeaikaisia ravintosuosituksia olisi syytä tarkistaa. Ihmisen ei ole tarkoitettu syödä nopeita hiilareita (erit. leipää ja jauhoja) niin paljon, kuin ravintosuositukset antavat ymmärtää. Ihminen on miljoonia vuosia ollut metsästäjä-keräilijä, joka pääasiassa söi eläinkunnan lihaa ja maanpäällisiä kasveja ja marjoja. Jos tarkastellaan ihmisen kehitystä simpanssista nykyihmiseksi, liha ja kasvit/marjat olivat ihmisen pääasiallista ravintoa, maanviljelys sitä vastoin keksittiin vasta hiljattain. Valkoisia jauhoja (tärkkelystä) ja sokeria alettiin syödä lähiaikoina ja viimeisen silauksen koko lihavuusepidemiaan toivat kevyttuotteet, jotka lähtivät leviämään jenkeistä maailmalle 80-luvun puolivälin jälkeen.
Ylenpalttinen tärkkelyksen ja sokerin syönti on syypää koko lihavuusongelmaan. Kun 80-luvulla keksittiin, että rasvan syönti ja korkea kolesteroli johtavat sydänsairauksiin, alettiin elintarvikkeiden rasvaa ajamaan minimiin, mikä tarkoitti sitä että vähempi rasva tarkoitti enempää hiilihydraattia. Kevyttuotteet tulivat markkinoille. Niissä rasva korvattiin sokerilla ja erilaisilla makeutus-, lisä- ja väriaineilla. Yäk!! Ja mitä saatiikaan aikaiseksi? Lihava ihminen! Olen jo aiemmin puhunut prosessoidusta ruoasta ja siitä, miten sitä pitäisi pyrkiä välttämään. Prosessoitu (ihmisen tekemä luonnoton) ruoka, jota markkinoidaan ”kevyenä” tai ”rasvattomana” sisältää paljon hiilihydraatteja ja hiilarithan ihmiskehossa saavat aikaan insuliinin tuotannon, mikä taas kerää rasvaa vyötäisille ja jenkkakahvoille.
Painonhallinnan kannalta sillä, kuinka paljon syödään, ei ole merkitystä. Sillä, MITÄ syömme on merkitystä. On päästettävä irti ”kalori sisään, kalori ulos” –ajattelutavasta ja pyrittävä välttämään ”valkoisia” nopeita hiilihydraatteja. Tämä siis jos haluat polttaa rasvaa yksinkertaisesti ja tehokkaasti. Leipä, riisi, murot, peruna, pasta jne. ovat kaikki kiellettyjen tuotteiden listalla muulloin paitsi puolen tunnin sisällä siitä, kun olet lopettanut lihaskuntotreenin. On olemassa toinenkin syy, miksi valkoisia hiilareita niiden luonnottomuuden ohella olisi syytä välttää, nimittäin klooridioksidi. Klooridioksidi on yksi jauhojen valkaisemiseen käytettävistä kemikaaleista, joka muodostaa useimmissa näissä ruoissa alloksaania, jota taas tutkijat käyttävät saadakseen laboratoriorotat sairastumaan diabetekseen! Älä siis syö valkoisia ruoka-aineita, jos et halua tulla lihavaksi.
Koska kasviksissa ei ole paljoa kaloreita, on tärkeä syödä myös palkokasveja (linssejä, papuja). Kokoa ateriasi siis proteiineista: kananmunasta (suosi luomua), kanasta, naudanlihasta (mieluiten ruoholla ruokittua), kalasta ja sianlihasta, palkokasveista ja kasviksista/vihanneksista: pinaatista, parsakaalista, kukkakaalista, hapankaalista, parsasta, herneistä jne. Omat annokseni ovat rekkamieskokoa, enkä milloinkaan laske kaloreita. Se on turhaa puuhaa, eikä sitä edes jaksaisi joka päivä, jokaisella aterialla tehdä. Saatan syödä pähkinöitäkin puoli kiloa parhaana päivänä (en edes halua tietää, kuinka paljon kaloreita niistä kertyisi) ja rasvaprosenttini oli pari viikkoa sitten mitattuna 16. Rasvalla on turhaan huono maine, sitähän tarvitaan jo rasvaliukoisten vitamiinienkin imeytymiseen. Unohda siis kalorit ja kevyttuotteet..


Muita vinkkejä, joita voisin rasvan polttamiseen antaa: älä juo kaloreitasi. Paras juoma on vesi, pahin ehkä KEVYTlimu, sillä aspartaami saattaa lisätä painon lisääntymistä. Vähennä myös hedelmien syöntiä. Eihän esi-isämmekään muinoin Euroopassa asuessaan herkutelleet talvipakkasilla etelästä tuoduilla appelsiineilla. Hedelmätkin sisältävät sokeria, fruktoosia, mikä tosin on miljoona kertaa parempi vaihtoehto, kuin valkoinen puhdistettu sokeri. Hyvä tapa on kuitenkin välttää hedelmien syöntiä kuutena päivänä viikossa, seitsemäntenä päivänä voit syödä hedelmiä niin paljon kuin vatsa vetää. Pidä myös yksi ”vapaapäivä” viikossa. Tuona päivänä voit syödä kaiken maailman paheita jopa niin paljon, että tulet pikkusen kipeäksi eikä ”herkkuja” tee mieli koko seuraavaan viikkoon. Tällainen kaloripiikki kerran viikossa nimittäin edistää rasvan palamista, koska sen ansiosta aineenvaihdunta (kilpirauhasen toiminta) vilkastuu.
Have a go ja huomaat rasvan, aivan kuin itsestään ilman sen suurempia ponnistuksia, sulavan pikkuhiljaa pois.
xx