Taas on viikko mennyt ohitse hurjaa vauhtia ja hullu viikko taas takana, ei voi muuta sanoa. Uutta treeniohjelmaa oli siis tarkoitus käynnistellä menneellä viikolla, mutta muut jumppakuviot pääsivät niin pahasti sotkemaan, että päätin suosiolla aloittaa vasta tällä viikolla:/ Liikuttua tuli taas reilu 15 tuntia, kroppa huutaa lepoa ja sitähän se tänään taas maanantain kunniaksi saa.
Haluan tähän kohtaan ottaa esille hormonit, joista ja joiden tasapainosta olen viime aikoina ollut erityisen kiinnostunut. Tentteihin lukeminen on tainnut juurikin tämän aiheen takia jäädä vähemmälle, kun olen ahmien lueskellut aiheeseen liittyviä kirjoituksia. Mitä hormonit siis ovat? Lyhyesti sanottuna, ne ovat elimistön kemiallisia viestinviejiä, joita rauhaset, kudokset ja elimet erittävät. Ne säätelevät mm. ihmisen uni- ja valverytmiä, ja vaikuttavat tunnetiloihin alakuloisuudesta onnen tunteeseen. Hormonit vaikuttavat kehon jokaiseen kudokseen ja kaikilla niillä on oma tehtävänsä, joten kaikkia niitä myös tarvitaan. Hormonien on kuitenkin oltava tasapainossa, jotta ne toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Niiden rakennus ja toiminta kehossa on riippuvaista riittävästä ravinteiden, proteiinin ja hyvien rasvojen saannista. Tämän takia ravinto on tärkeä tekijä hormonien tasapainossa.
Ravinnon lisäksi hormonitoiminnan tasapainon kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat vatsan ja suoliston toiminta, stressi, lääkkeet ja ympäristövaikutukset. Vasta hormonitasapainon horjuessa, esim. ravinnon, liiallisen tai liianvähäisen liikunnan taikka elintapojen seurauksena, syntyy ongelmia, jotka voivat ilmetä rasvan kertymisenä kehon eri osiin (toisilla rasva kerääntyy vyötärölle, toisilla reisiin), sairauksien riskin kasvamisena, väsymyksenä, mielialojen vaihteluina, uniongelmina ja immuunipuolustuksen heikkenemisenä. Eri hormoneja on sadoittain, mutta mainitsen tässä nyt pari sellaista, joilla saattaa olla vaikutusta rasvan varastoitumiseen kehossa tiettyihin osiin.
Kortisolista on ollut puhetta jo aiemmin. Siitä miten esim. stressi pitää kortisolitason elimistössä korkealla, voit lukea aiemmista postauksista. Koska pitkäaikainen kortisolin liikatuotanto aktivoi kehoa pitämään kiinni sen rasvavarastoista erityisesti vatsan seudulla, on stressiä hyvä pyrkiä ehkäisemään ottamalla selvää sen aiheuttajista ja esim. syömisellä rauhoittaa stressaavaa elimistöä ennemmin, kuin stressata sitä entisestään syömällä prosessoituja tuotteita ja puhdistettuja viljoja ja sokereita.
Insuliini säätelee elimistön sokeriaineenvaihduntaa. Koska sen eritykseen vaikuttavat vahvasti ravinnosta saatavat hiilihydraatit, on hiilihydraattien laatuun ja määrään syytä kiinnittää huomiota. Suomalaiset syövät yleisesti aivan liikaa hiilihydraatteja; leipää, pastaa, perunaa, riisiä, muroja, leivonnaisia, karkkeja, hedelmiä, marjoja.. Näiden lisäksi vähärasvaisten maitotuotteiden käyttö ja liian vähäinen proteiinin saanti vaikuttavat insuliinin eritykseen, joka taas näkyy kropassa rasvan kertymisenä ”jenkkakahvoiksi”. Liiallinen hiilihydraattien saanti väsyttää haimaa, kun sen on jatkuvasti tuotettava suuria määriä insuliinia tasaamaan verensokeria. Tämän johdosta saattaa insuliiniherkkyys huonontua ja hiilihydraattien sietokyky laskea. Viljavoittoisen ruokavalion sijaan tulisi lisätä vihannesten (hyvä hiilarilähde) ja proteiinien saantia ruoasta.
Naishormoneja ovat estrogeenit, niiden aineenvaihduntatuotteet ja progesteroni. Elimistön itsensä tuottamien estrogeenien lisäksi vaikuttavat ympäristöstä tulevat estrogeenit hormonitasapainoon; e-pillerit ja ruoasta ja kosmetiikasta peräisin olevat kemikaalit, jotka vaikuttavat elimistössä estrogeenien tavoin. Estrogeenien suuri määrä tai niiden epätasapaino varastoi rasvaa alavartaloon, jalkoihin ja pakaroihin. Myös miehillä estrogeenien vaikutus kehoon on havaittavissa alavartalon rasvan kertymisenä ja ”man boobseina”, joihin vaikuttavat erityisesti hiilihydraattipitoinen ruoka ja kaljan litkiminen.
Mieshormoneja, androgeenejä tarvitaan myös naisten kehossa. Ne auttavat lisäämään ja ylläpitämään lihaskudoksen määrää ja ovat siten merkittäviä vähärasvaisen kehon kannalta. Tässä taas on syytä vaihtaa hiilihydraattipitoinen ruokavalio proteiinipitoisempaan, lopettaa tasatehoinen juokseminen ja alkaa tehdä intensiivistä harjoitusta (intervalleja ja painoharjoittelua) ja lisäksi kehoa rauhoittavia lajeja. Intervallitreenaaminen yhdistettynä painoharjoitteluun tehostaa rasvan polttoa. Ei siis enää hölkkäillä tehottomia matalasykkeisiä ”rasvanpolttolenkkejä”.
Oma tuleva treeniohjelmani sisältää paljon painoharjoittelua:
· Lihaskuntotreeniä 4-5 kertaa viikossa (esim. 2 päivänä jalat, rinta, hauikset ja 2 päivänä jalat, selkä, ojentajat, olkapäät, 1 päivänä keskivartalo)
· Kovaa syketreeniä 1-2 kertaa viikossa (ideaali olisi kerran, mutta tosiaan omien tuntien ohjaus häiritsee)
· Kehonhuoltoa kerran viikossa (jooga, mun lemppari)
Nähtäväksi jää, josko ne viimeisetkin jenkkakahvan rippeet ja vatsan rasva sulaisivat lihaskuntotreeniin keskittymällä pois. Mutta koska ”abs are made in the kitchen”, luulen että mun on myös vähennettävä nykyistä hedelmien ja erityisesti kuivattujen hedelmien syöntiä. Ei siis kuivattuja viikunoita enää.. Taitaa tällä hetkellä olla ainut paheeni kahvin lisäksi:/
Muistutus: Painojen kanssa treenaaminen vauhdittaa rasvanpolttoa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti