Rasva ruokavaliossa on jo pitkään yhdistetty rasvaan lantiolla. Rasvasta tehtiin aikoinaan baddy, jota oli vältettävä viimiseen asti, jos halusi välttää ylimääräisen rasvan varastoitumista kehoon. Markkinoijat innostuivat täyttämään elintarvikkeiden pakkaukset ”rasvaton”- ja ”vähärasvainen”-merkinnöillä tehdäkseen tuotteista houkuttelevampia kuluttajien silmissä. Tuotteita, joissa ei alun alkaenkaan ollut rasvaa, markkinoitiin rasvattomina. Ja kuluttaja mielsi nämä väittämät terveelliseksi. ”Hei tämähän on rasvatonta, joten sitä voi syödä kuinka paljon tahansa.” Todellisuudessa ruokavaliosta saatava rasva ei automaattisesti siirry suusta vyötärölle. Syömällä oikean määrän rasvaa oikeista rasvanlähteistä varmistaa tietysti sen, että ruoka ei maistu pahvilta, mutta voi itse asiassa auttaa pääsemään eroon niistä viimisistä itsepäisistä kiloista. Kyllä, luit aivan oikein.
On totta, että rasvassa on puolet enemmän energiaa (9 kcal/1g), kuin hiilareissa ja proteiineissa (4 kcal/1g). Joten niitä tulisi syödä viisaasti. Rasvan ongelmana on se, että monesti sitä saadaan prosessoiduista elintarvikkeista, kuten valmiskakuista, donitseista, juustosta, eikä tämä rasva ole ollenkaan terveellistä. Toisaalta, vaikka rasvan kulutus on vähentynyt viimeisten vuosikymmenien aikana, kaloreiden kokonaiskulutus on sitä vastoin kasvanut. Tähän saattaa olla syynä juurikin elintarviketeollisuuden väittämät vähärasvaisuudesta, joka on kuin kutsu syödä miten paljon tahansa, ilman huonoa omaatuntoa. Valitettavasti elintarvikkeiden rasva korvataan monesti sokerilla tai man made -makeutusaineilla.
Kun puhun rasvoista, tarkoitan ns. hyviä rasvoja, teollisesti vain vähän käsiteltyjä rasvoja. Näitä rasvoja on mm. rasvaisessa kalassa kuten lohessa, pähkinöissä, siemenissä ja avocadossa ja niitä tulisi syödä päivittäin. Ravinnosta saatavat hyvät rasvat oikeastaan auttavat kehoa rasvan polttamisessa, erityisesti keskivartalon alueella. Ne auttavat kehoa myös hyväksikäyttämään ruuasta saatavia vitamiineja ja mineraaleja tehokkaammin. Vitamiinit, kuten A, D, E ja K ovat rasvaliukoisia, joten niiden imeytyminen kehoon edellyttää rasvan saantia ruokavaliosta. Esimerkiksi salaattiannokseen olisi hyvä lisätä pähkinöitä, siemeniä tai oliiviöljyä, mikä auttaa kasviksista saatavia vitamiineja imeytymään paremmin. Mikäli valitset vähärasvaisen salaatin kastikkeen, on hyvin todennäköistä, että osa terveellisten kasvisten hyödyistä jää saamatta ja voi myös johtaa sokerisiin mielitekoihin ruokailun jälkeen.
Yhdistelemällä rasvoja hiilareihin välttää myös turhat sokeripiikit ja verensokerin romahdukset. Hedelmät ovat sinänsä terveellinen välipalavaihtoehto, mutta sisältävät myös paljon sokeria, joten niiden kanssa olisi hyvä syödä aina vaikkapa muutama pähkinä. Hyvät rasvat myös viipyvät ruoansulatuksessa kauemmin tehden meistä kylläisiä pidempään. Syömällä viisaasti ei siis koko ajan tee mieli epäterveellisiä ruokia, mikä monesti on laihdutuskuurien ongelmana. Silloin nimittäin helposti ajaudutaan syömään vähärasvaisia dieettiruokia – enemmän sokeria, vähemmän ravintoaineita – kokaikainen nälkä ja suklaalevyn kuva silmissä.
 |
| Lohta, avocadoa ja saksanpähkinöitä - löytyvät aina kaapistani |
Hyvän rasvan syönti auttaa myös seuraaviin vaivoihin:
· keskittymishäiriöt
· tarmottomuus/velttous
· fyysisesti täysinäinen olo, mutta silti ”nälkä”
· makeanhimo ruokailun jälkeen
· iltapäivän energiavaje
· vaikeus herätä aamuisin
· uupunut olo jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti