Elä kehosi kanssa, älä sitä vastaan. Kuuntele, mitä sillä on kerrottavana.

maanantai 11. maaliskuuta 2013

Sokeri - ystävä vaiko vihollinen

Sokeri koukuttaa. Lähes jokainen meistä rakastaa sokeria tavalla tai toisella. Miksi? Sokeri on kuin huume. Sitä on vaikea, lähes mahdoton välttää täysin. Se vaikuttaa meihin välittömästi, saamalla itsemme tuntemaan olomme miellyttäväksi, rauhalliseksi, tyytyväiseksi.. mutta vain hetkeksi. On totta että sokerista saa pieneksi hetkeksi energiaa, mutta jo 10 minuutin jälkeen olemme vielä väsyneempiä, kuin ennen sokerin syöntiä. Tämä siksi, koska verensokeri kohoaa äkillisesti ylös, mutta laskee yhtä rajusti insuliinin tuotannon takia. Ja nyt puhun valkoisesta, prosessoidusta sokerista, ”tyhjästä energiasta”. Rakastan tuota sanaaJ
Todellisuudessa sokerissa ei ole mitään hyvää. Sokeri tekee meistä lihavia. Ihmiset ovat pikkuhiljaa oppineet välttämään rasvaa ja ostavat sen sijaan rasvattomia tuotteita, jotka yleensä valitettavasti sisältävät paljon sokeria. ”Rasvaton” ei ole yhtä kuin ”sokeriton”. Kun veressä on tarpeeksi sokeria, glukoosia, elimistö pystyy varastoimaan ylimääräisen sokerin glykogeeniksi joko maksa- tai lihassoluihin. Glykogeenivarastojen täyttyessä ylimääräinen sokeri varastoituu kehoon rasvana. Jonnekinhan se on varastoitava. Täten liika sokerinsyönti lihottaa.
Toiseksi sokeri tekee meistä huonovointisia ja vanhentaa. Liika sokeri vanhentaa ihoa, koska veressä olevan sokerin molekyylit tuhoavat kollageenia, joka pitää ihon kimmoisana. Sokeri vanhentaa myös sisäelimiä, joiden on jatkuvasti mukauduttava kehossa tapahtuviin muutoksiin, sokeripiikkeihin ja verensokerin romahduksiin. Joten esim. munuaiset saattavat nähdä parasta ennen päiväyksensä jo paljon aiemmin, kuin olisi tarve. Äläkä myöskään unohda aikuisiän diabeteksen riskiä. Liika sokeri kuihduttaa kehon vitamiini- ja mineraalivarastoja, mikä saattaa vaikuttaa immuunisysteemiin. Joten sairastut useammin ja pidemmiksi ajoiksi kerrallaan.
Itse pyrin välttämään puhdistettua sokeria, joten en juurikaan syö kakkuja, keksejä jäätelöä jne. Viime syksynä en syönyt sokeria lainkaan. Kun sitten menin kotiin jouluksi, söin perus jouluruokaa jälkkäreineen ja vihreine kuulineen.. Kroppa meni ihan sekaisin. Ei ymmärtänyt mitä se kaikki ”myrkky” oli, mitä sille sokerin muodossa tarjoilin. En pystynyt kunnolla nukkumaan ja jos nukuin, heräilin yöllä hiestä märkänä. Aamulla oli tukkoinen olo. Ei kiva olo lainkaan. Siksi yritän aina selittää ihmisille, että kun on kerran löytänyt hyvän olon syömällä puhdasta, sokeritonta ruokaa, ei enää halua päästää siitä irti. Se on mahtava fiilis!
Sokeri tekee meistä yksinkertaisesti vanhoja, väsyneitä ja lihavia. Ystävä vai vihollinen? Jos minulta kysytään, ei ainakaan kovin hyvä ystävä.
Sokeria on erityisesti mehuissa, valkoisessa leivässä, pastassa ja riisissä, alkoholissa ja sokerisissa ”herkuissa”. On hyvä yrittää välttää kaikkia makeutusaineita, erityisesti keinotekoisia, jotka ovat täynnä myrkyllisiä kemikaaleja esim. aspartaami. Hedelmät ovat kaikessa luonnollisuudessaan paras sokerin muoto. Tosin hedelmienkin kanssa olisi hyvä syödä proteiinia tai rasvaa, jotta välttää äkillisen verensokerin nousun. Eikä hedelmiäkään tulisi syödä liikaa niiden suuren sokeripitoisuuden vuoksi (tähän tosin itse syyllistyn aika ajoin). Marjat ovat tässäkin suhteessa parhaita. Sokerin syönnin lopettaminen on ensin vaikeaa, mutta lupaan, että jo viikon parin jälkeen sitä ei tee enää edes mieli.
Vinkki: Jos rakastat sokeriasi, etkä millään pysty kuvittelemaan elämää ilman leivonnaisia, pidä välillä sokeriton viikko. 7 päivää on tarpeeksi lyhyt aika. Sen jokainen pystyy elämään ilman sokeria ja kehosi kiittää!

Tyypillinen espanjalainen aamiainen; churroja (voitaikinaa ja sokeria) dipattuna suklaaseen, yack!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti